›
3.10.2022
”Ihmisiä ja autoja sinkoili siellä täällä.”
”Vilinä, kilinä, kolina ja hälinä oli aivan hervotonta.”
Tony Kakko, Sonata Arctican laulaja ja lauluntekijä, muistelee erästä hetkeä maailmalla. Hän seuraili elämänmenoa siellä, missä vilinää on ehkä enemmän kuin missään muualla koko maapallolla.
Kakko oli Tokiossa, Shibuyan kaupunginosan keskustassa.
Hän oli tarkoituksella hakeutunut sinne, sillä suomalaisyhtyeen Japanin-kiertue oli päättymässä. Pian Kakko olisi taas kotona: Suomessa, Lapissa ja Keminmaassa.
”Kontrasti oli käsittämätön. Alle vuorokausi myöhemmin seisoin omalla takapellolla, metsän reunalla. Ääretön hiljaisuus ja rauha”, Kakko kertaa.
”Ajattelin, että voi ristus! Nyt olen oikeassa paikassa! Kaikkeen varmasti tottuu, mutta veikkaan ihmisen olevan rakennettu niin, että luonnon keskellä jopa paatunein kaupunkilainen voi aina paremmin. ”
Turvallinen lintukoto
Kakko on Sonata Arctican mukana kiertänyt maailmaa jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Hän on keikkaillut noin puolessa sadassa maassa, nähnyt suuria metropoleja ja likipitäen kaikkia maailmankolkkia.
Koti on kuitenkin aina ollut Lapissa, Kemijoen rannalla: joko Kemissä tai Keminmaassa.
”Pikkupoikana saatoin olla kateellinen siitä, kun pohjoisessa ei ollut ihan kaikkia samoja kauppoja kuin etelämmässä”, hän naurahtaa.
”Nyt ei ole enää sitäkään ongelmaa, kun verkkokauppojen ansiosta meillä on ihan samat asiat saatavilla kuin muuallakin. Palvelut ovat nekin kattavat ja monipuoliset. En tiedä, eroaako se meidän arkemme eteläsuomalaisten arjesta muuten kuin niin, että fiilis täällä on vähän leppoisampi ja koskematon luonto on aina lähellä.”
Kakko kertoo, miten kokemukset maailmalla ovat auttaneet arvostamaan Lappia aiempaankin enemmän. Niinkin yksinkertainen asia kuin puhdas hengitysilma ei ole itsestään selvä asia jossain muualla.
”Maailmalla on paikkoja, jotka alkavat olla jo todella kurjassa kunnossa. Pelkkä hengittäminen voi olla joissain paikoissa vaikeaa, kun ilma on niin järkyttävän huonolaatuista.”
Perheellisenkin miehen näkövinkkelistä pieni, noin 8000 asukkaan Keminmaa tuntuu oikealta paikalta jälkikasvun kasvattamiseen.
”Sellainen turvallinen lintukotofiilis on vielä säilynyt. On yhä pieniä kyläkouluja, joissa ryhmäkoot ovat maltillisia. Tuntuu siltä, että täällä Lapissa lapset pysyvät lapsina vähän pidempään. Ei kasveta aikuiseksi liian nopeasti, vaan on ihan oikea leikki-ikä, mikä on lapsen kehityksen kannalta mielestäni todella tärkeää”, Kakko sanoo.
”Eikä siinä mitään, kyllähän aikuistenkin pitää saada leikkiä, hän lisää naurahtaen.”
Kakon omiin suosikkileikkeihin kuuluu olennaisesti lumi.
Keväinen hankikanto, alkusyksyn lumimyräkät tai keskitalven paukkuva pakkanen ovat asioita, jotka saavat hymyn Kakon huulille.
Talvi on hänelle Lapin vuodenajoista ehdoton suosikki.
”Lapissa meillä on onneksi vielä ihan oikea talvi. En pystyisi mitenkään elämään etelän pimeydessä, millaisia ne talvet yhä useammin tuppaavat siellä olemaan. ”
Lapissa luonto näkyy jokaisen ihmisen elämässä ja arjessa.
”Totta kai täälläkin tehdään pitkiä työpäiviä. Arkihan on arkea kaikkialla. Lapissa olet silti aina hyvin lähellä luontoa: asuit sitten Keminmaassa, Inarissa tai vaikka Rovaniemellä, niin koskematon luonto on pisimmilläänkin kävelymatkan päästä.”
”Mielenterveyden kannalta se on äärimmäisen tärkeä asia. Nykyään puhutaan paljon elämän hidastamisesta, niin täällä Lapissa se onnistuu”, Kakko sano.
Kakko huomauttaa, ettei luonnon keskellä asuminen tarkoita sitä, että lähin naapuri olisi kymmenen kilometrin päässä. Sekin toki Lapissa onnistuu, mutta isompi osa Lapin asukkaista – ihan niin kuin etelässäkin – asuu erilaisissa asutuskeskittymissä.
”Eikä sitäkään pidä vähätellä, että elinkustannukset ovat täällä pohjoisessa huomattavasti matalammat kuin etelässä.”
”Helsingistä saat pienen kopperon sillä rahalla, jolla eläisit Lapissa kuin pieni kuningas. Eikä tarvitsisi lähteä etelästä varta vasten tekemään ruskamatkoja tai katsomaan revontulia, vaan voit ihailla kaikkia noita asioita omalta kotipihalta”, Kakko sanoo.
On Kakko silti viime vuosina miettinyt, että joskus tulevaisuudessa eteen voi tulla tilanne, kun muuttolaatikot on pakattava. Etelään päin hän ei silloin katsele, vaan entistäkin pohjoisemmas.
”Vähän minua huolestuttaa tuo pohjoisemmas ja pohjoisemmas hiipivä lumiraja. Olen minä joskus miettinyt, että pitäisikö muuttaa jonnekin Inariin asti, mutta tietysti perheen ehdoilla tässä mennään”, hän sanoo.
6.9.2022
